Hei kuule Suomi

Hellurei!

Kuten luvattua on blogini tästä lähtien suomenkielinen. Viimeisestä lontoonkielisestä päivityksestä on kulunut kolme päivää, joista tarjoilen melkoisesti tiivistetyn version, koska ei niissä juuri mitään ikimuistoista ollut.

Perjantai sisälsi paljolti hengailua hostellilla. Heräsin n. seitsemän aikoihin avoimen ikkunan takaa korvatulppieni läpi virranneeseen mölyyn. Koska joku neropatti oli jättänyt verho auki, en saanut nukuttua enempää. Sää oli kuitenkin liian pilvinen Mount Wellingtonin retkeen, joten jäin hostellille, jossa lounasaikaan sain katsoa pitkästä aikaa NBA:ta televisiosta. Oklahoma City Thunder päihitti ilman tähipelaajaansa Dirk Nowitzkiä pelanneen Dallas Mavericksin yllättävän niukasti. 

Hieman myöhemmin saatoimme seurueemme saksalaisen tytön bussipysäkille, josta hänet kiidätettiin lentokentälle lopullisena päämääränään Queenslandin Tully ja sikäläiset banaanifarmit.

Otin jälleen hajurakoa posseemme ja ehdin lukea Palahniukin "Tell-All"in puoliväliin ennen päivällistä. Päivällispöydästä pakenin hostellin olohuoneeseen, jossa vieressäni istuva skotlantilainen nuori nainen alkoi jutella kanssani. Hän kertoi, että hänellä oli vain viikko aikaa nähdä Tasmania. Keskustelumme keskeytti Ron Burgundy -elokuvan katsominen. Skottityttö nauroi jokaikiselle vitsille mukaanlukien kohtaukselle, jossa Jack Black potkaisee koiran sillalta alas.

Elokuvan jälkeen Natalie soluttautui posseemme ja korttipöytäämme hostellin ruokalassa. Hän ei pärjännyt järin hyvin rumannimisessä korttipelissämme, mutta kaikilla oli hauskaa. Peliimme liittyi myös israelilainen kaveri, jonka nimeä en nyt muista, ja hän pärjäsi pelissä ärsyttävän hyvin.

Lauantaiaamuna nukuin taas pidempään. Aamiaisen jälkeen pyysi Natalie puhelinnumeroani ja annoin sen hänelle empimättä. Amerikkalainen pieni musta mies John oli myös palannut Melbournesta täydentämään seuruettamme. Pian aamiaisen jälkeen lähdin ulos nauttimaan upeasta säästä.

Suuntasin joka lauantaisille Salamancan markkinoille. iPhonen säätiedoitus väitti lämpötilan olevan jopa 34 astetta. Taivas oli pilvinen, joten ulkona ei ollut niin kuuma. Oli tuulista, mutta tuuli oli lempeä kuin näkymätön fleecen ja silkin risteytys kaikkien ulkona liikkuvien lämpönä. Markkinoilla oli paljon väkeä ja kuljin verkkaisesti kojulta toiselle ihaillen erityisesti lukuisia käsin tehtyjä tuotteita ja kauniita valokuvia. Saaliikseni markkinoilta nappasin ensimmäiset viralliset tuliaiset ja viisi postikorttia. Sitten kävin lounastamassa ja puistossa istuskelemassa.

Palattuani hostellille mielenkiintoni oli täysin NBA-tilastojen yms. maailmassa ja kulutin jälleen iPhoneni akun lähes loppuun. Päivällisen jälkeen alkoivat taas korttipeli-iloittelut ja pelaamassa olivat itseni lisäksi vanhat tutut kaksi saksalaista, John ja uusi israelilainen ystävämme. Voitin lähes puolet kierroksista, mutta nuorempi saksalaisista kävi hermoilleni jatkuvasti. Yhteisen illanviettomme päätti kolme jaksoa How I Met Your Motheria.

Illan aikana sain myös tekstiviestin Ms. S:ltä, joka kertoi farmielämän olevan mukavaa ja ruoan hyvää. Myöhemmin Natalie tekstasi minulle ja kertoi olevansa Port Arthurissa. Hän kertoi palaavansa takaisin Hobartiin tiistaina ja tiedusteli, olenko silloin vielä paikalla.

Tänään aamiaisen jälkeen katsottiin jälleen HIMYMiä, jonka jälkeen John innostui löydettyään kateissa olleet UNO-kortit. Ensimmäinen kierros oli minulle liikaa ja häivyin vähin äänin hostellista. Pitkän mietinnän jälkeen ja Subwayn salamivajeesta johtuen lounastin jälleen Hungry Jack'sissä.

Loppupäivä on sujunut kahden päivän tauon jälkeen Mullan Alla -sarjaan palatessa, Palahniukin kirjaa puistossa viimeistellessä, lasagnea syödessä, äitin kanssa puhelimessa puhuessa ja blogia kirjoittaessa. Seuraavaksi tsekkaan sosiaalisen viihteen eli korttipelien ja television tarjonnan ja, jos se ei miellytä palaan takaisin omaan sänkyyni DVDitä katsomaan.

Huomenna saattaa olla paras mahdollisuus vähään aikaan suunnata Mount Wellingtonille, sillä loppuviikoksi säätiedotus lupaa sateisia päiviä. Muuten tuleva viikko on täyttä lomaa; Työnhaun Sydneyyn aloitan viikon päästä.

Toivotan kaikille hyvää tammikuun jatkoa. Palatkaa pian takaisin, sillä tästä lähin puhumme suomea!