Viimeinen viikonloppu äidin seurassa on tullut päätökseen ja olen yksin Etelä-Australian pääkaupungissa Adelaidessa. Viikonloppu oli oikein mukava ja odotan innolla huomisesta alkavaa Länsi-Australiaan tutustumista, mutta ensimmäistä kertaa yli kahdeksaan viikkoon olen vailla seuraa. Jos katsoisi jotain surullista leffaa niin saattaisi nyyhkyttää, mutta uskon jokaisen päivän tästä eteenpäin olevan edellistä aurinkoisempi, niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisestikin.
Perjantaina siis lähdimme äitin kanssa iltapäivällä lentäen Adelaideen. Ennen lähtöä ehdin siivota tienata viimeiset matkarahat. Lounaan söimmekin lentokentällä Quantasin loungessa, joka muistutti minusta enemmän salaista bättre folk -terminaalia kuin pelkkää "aulaa".
Lento meni mukavasti ja laukut saatuamme odotimme hetken lentokentällä paikallista kontaktiamme Gusia. Hänen kanssaan jaoimme taksin ja matkasimme Gusin kotiin, jossa tapasimme vanhat tuttumme Jukan ja Helenan sekä hänen tyttärensä Annan (Gusin vaimon) ja kolme lapsenlasta, Essin, Hugon ja Iinan. Siellä söimme Jukan valmistamaa illallista ja suunnittelimme viikonlopun ohjelmaa. Seura oli oikein hyvää ja maittavan ruoan jälkeen söimme vielä kaikkien yhteistä synttäri-/suklaakakkua. Motellille päästyämme painui äiti melkein saman tien nukkumaan minun katsoessa Almost Famous -elokuvaa.
Aamulla lähdimme ajoissa liikkeelle ja tapasimme Jukan ja Helenan aamiaisen merkeissä Adelaiden keskustassa. Uppopaistetut kananmunat maistuivat ja aamiaisen jälkeen palasimme Annan luokse odottamaan perhettä saapuvaksi Essin ja Hugon tenniksestä.
Pian lähdimmekin kahden auton voimin McLaren Valen viinialueelle tutustumaan paikallisiin viinitiloihin. Mukavan päivän aikana kävimme muutamalla viinitilalla ja Gusin ystävän oli töissä yhdestä niistä. Siellä söimme gourmet-lounaan, joka täytti muiden paitsi allekirjoittaneen vatsan. Ruoan jälkeen tutustuimme perinteiseen rypäleentallomistyyliseen viinin valmistukseen. Minä tein päivän aikana tuttavuutta Suomesta Australiaan muuttaneeseen Annaan ja perheen halvimpaan tyttöön Essiin, joka matkasi kanssamme mamma/pappamobiilissa.
Palattuamme Annan luokse lähdimme vielä Jukan ja Helenan kanssa illalliselle Glenelgiin eli motellimme suuntaan merenrannalle. Viiden vuoden takaa tuttu Thai-ravintola löytyi ja söimme tuliset ateriat auringon laskettua merelle.
Tänään jatkoimme viinimatkaa ja ajoimme Jukan ja Helenan kanssa Barossa Valleyyn. Sää parani päivän mittaan ja valtavan, luonnonkauniin alueen viinitiloista tuli tutuksi vain murto-osa. Hauskaa oli kuitenkin ja vähän ennen viittä tiputimme äidin lentokentälle ja minä sain kyydin (tai ajoin itseni) keskustaan. Siellä oli kaupat menossa kiinni ja vähän liian "iso meininki", joten palasin meren rannalle Glenelgiin. Nyt syön mereneläviä ja odotan auringonlaskua ennen motellille paluuta.
Huomenna, matka jatkuu.
heissan :) terkkuja kylmästä inhottavasta suomesta. jos vaan ei olisi töitä ja töitä niin vois samantien tilata lentoliput johonkin kauas kauas, esim sinne sua morjenstamaan. täällä on niin harmaata! Teidän äippä lähti nyt kotiin päin vai? ja mikä sun suunnitelma, kierrellä kattella ja mahdollisesti tehdä jotain töitä? koska tuut takas, syksyks kouluun ja tekee norssiharjottelu?=) terkkui suomesta lähettääpi Pilvi
ReplyDeleteNo hei Pilvi!
ReplyDeleteÄiti lähti takas kotiin Sydneyyn, missä työt jatkuu. Mä tutustun ensiks Perthiin reilu viikon ajan ja sitten ajelen parissa viikossa länsirannikkoa ja outbackin kautta Darwiniin. Töihin en enää mene! Paitsi kesätöihin heti ku palaan Suomeen toukokuun lopulla. Norssiharjoittelussa viimeistään taas Turussa.
Koeta kestää kylmyyttä vielä vähän aikaa, se on kohta ohi
Sakke