Pullea
Ollaan niin kuin ei oltaiskaan
Petiin tiikerin tuon
Jalopeura
Elämässä pitää olla haasteita
Päivää
Canberran viikonlopusta ja alkuvuiikon laiskuuspuuskasta ollaan toivuttu ja elämä osa-aikaisena turistina jatkuu. Eilen keskiviikkona alkoi neljän seinän sisällä oleminen ahdistamaan, joten lähdin television koripallo-ottelun jälkeen kaupungille syömään ja ihan vain katselemaan ympärilleni. Etsiessäni pankkiautomaattia löysin lehtikaupasta ostamatta jääneen maaliskuun SLAM -koripallolehdon, joka lähti mukaani Whopper-lounaalle. Sitten suuntasin JB-HiFihin katsomaan, josko sieltä löytyisi viimeinen DVD, jonka aion vielä keräilijänä ostaa ennen Australiasta poistumistani, Mullan Alla, kausi 1. Palasin kotiin yhden DVDn ja kolmen Blu-Rayn kanssa (eikä minulla ole edes Blu-Ray -soitinta, pitänee ostaa PS3 ensi kesänä), mutta em. DVD löytynee vielä edelleenkin liikkeestä kokoelmani sijaan.
Kotiin päästyäni otin hetken rennosti, mutta sitten oli siivouksen aika. Yhdeksän päivää edellisestä oli muutamassa pölyisessä kolossa aivan riittävän pitkä aika. Päivällisen jälkeen istuimme äidin kanssa tietokoneelle ja tilasimme lentoliput Adelaideen ja pois maaliskuun viimeiselle viikonlopulle. Minä poistun sieltä Länsi-Australian pääkaupunkiin Perthiin, kun äiti taas palaa Sydneyyn. Seuraavaksi järjestelyn alla on hotelli Adelaidesta sekä lentoliput ja hotelli pääsiäisen Darwinin reissulle.
Tänään menimme isäni kanssa lautalla Circular Quaysta (lausutaan söökjylär kii) Taronga Zoon eläintarhaan. Saavuimme lyhyehkön lauttamatkan jälkeen eläintarhaan puoliltapäivin ja aloitimme kierroksemme. Näimme hylkeitä, pingviinejä ja pelikaaneja, Intian norsuja, tapiireja ja Bambeja (peuroja), korppikotkan, kilpikonnia ja karhuja, tiikerin, leijonia ja strutseja, kirahveja, seeproja ja bongon, liskjoa ja käärmeitä, alligaattoreita ja krokotiilejä, simpansseja, emuja ja kenguruita, Tasmanian tuholaisen ja paljon kiljuvia lapsia. Lounastaukomme kesti ehkä puoli tuntia ja lähtiessämme takaisin lautalle oli kello jo viisi. Aika meni kuin siivillä ja jonkun verran tuli valokuviakin otettua.
Top 5 elukat:
1. Kirahvi, joka söi rehujaan aidan yli
2. Timon-lauma, joka oli melko letkeä
3. Punainen panda
4. Tapiirit ja
5. Kääpiövirtahevot
Monet eläimistä olivat kotoisin Kaakkois-Aasiasta ja täkäläisen luonnon monimuotoisuus tuli minulle pienenä yllätyksenä. Tapiirin ja tiikerin kavereina seudulta oli kotoisin maailman pienin karhulaji, punainen panda ja "karhukissa". Näiden ja muiden eläimien levinneisyyskarttoja katsomalla tuli selväksi, että ihminen on raivannut monta eläintä ahtaalle ja näiden kotiseudut omaan käyttöönsä. Eläinten asema tässä maailmassa on minulle tärkeä, ainakin jonkinlaisella empaattisella tasolla. Eläintarhan valistusvirsissä puhuttiin paljon kuluttajien ostamien materiaalien alkuperästä. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin melko varma, etten ole ostanut yhtään sademetsästä hakatusta puusta tehtyä tuotetta (ellei IKEA hae puitaan sieltä) saatika uhanalaisten eläinten turkiksia tai luita. Mutta mistä sitä nykymaailmassa tietää tuotteiden alkuperää? Ruoan kohdalla ainakin pysyttelen tutuilla ja turvallisilla linjoilla kunnes palaan Suomeen ja tutustun valintoihin paremmin sitten syssymmällä.
Pittoreskien eläimien lisäksi myös Sydneyn keskustasta sai otettua hyviä kuvia eläintarhan suunnalta.
Palasimme keskustasta suoraan asunnolle. Päivällisen nauttimisen lisäksi olen tänä iltana viimeistellyt iTunes-kikkailuni, järjestänyt tavarani siedettävään kuntoon (tehden pientä "tarvitsen mukaan Länsi-Australiaan"/"Äiti saa tuoda Suomeen" -jakoa) ja päivitellyt kalenteriani (myös oikealla olevaan palkkiin). Nyt olen tyytyväinen ja katson Conanin ennen nukkumaan menoa. Huomenaamula olisi aikomus käydä lenkillä ennen kahta NBA-ottelua. Ensi viikon turimsiin kuuluu ainakin New South Walesin Art Galleryssä käynti ja ehkä matka Blue Mountainsin tippukiviluoliin.
Pysykää linjoilla!
Canberran viikonlopusta ja alkuvuiikon laiskuuspuuskasta ollaan toivuttu ja elämä osa-aikaisena turistina jatkuu. Eilen keskiviikkona alkoi neljän seinän sisällä oleminen ahdistamaan, joten lähdin television koripallo-ottelun jälkeen kaupungille syömään ja ihan vain katselemaan ympärilleni. Etsiessäni pankkiautomaattia löysin lehtikaupasta ostamatta jääneen maaliskuun SLAM -koripallolehdon, joka lähti mukaani Whopper-lounaalle. Sitten suuntasin JB-HiFihin katsomaan, josko sieltä löytyisi viimeinen DVD, jonka aion vielä keräilijänä ostaa ennen Australiasta poistumistani, Mullan Alla, kausi 1. Palasin kotiin yhden DVDn ja kolmen Blu-Rayn kanssa (eikä minulla ole edes Blu-Ray -soitinta, pitänee ostaa PS3 ensi kesänä), mutta em. DVD löytynee vielä edelleenkin liikkeestä kokoelmani sijaan.
Kotiin päästyäni otin hetken rennosti, mutta sitten oli siivouksen aika. Yhdeksän päivää edellisestä oli muutamassa pölyisessä kolossa aivan riittävän pitkä aika. Päivällisen jälkeen istuimme äidin kanssa tietokoneelle ja tilasimme lentoliput Adelaideen ja pois maaliskuun viimeiselle viikonlopulle. Minä poistun sieltä Länsi-Australian pääkaupunkiin Perthiin, kun äiti taas palaa Sydneyyn. Seuraavaksi järjestelyn alla on hotelli Adelaidesta sekä lentoliput ja hotelli pääsiäisen Darwinin reissulle.
Tänään menimme isäni kanssa lautalla Circular Quaysta (lausutaan söökjylär kii) Taronga Zoon eläintarhaan. Saavuimme lyhyehkön lauttamatkan jälkeen eläintarhaan puoliltapäivin ja aloitimme kierroksemme. Näimme hylkeitä, pingviinejä ja pelikaaneja, Intian norsuja, tapiireja ja Bambeja (peuroja), korppikotkan, kilpikonnia ja karhuja, tiikerin, leijonia ja strutseja, kirahveja, seeproja ja bongon, liskjoa ja käärmeitä, alligaattoreita ja krokotiilejä, simpansseja, emuja ja kenguruita, Tasmanian tuholaisen ja paljon kiljuvia lapsia. Lounastaukomme kesti ehkä puoli tuntia ja lähtiessämme takaisin lautalle oli kello jo viisi. Aika meni kuin siivillä ja jonkun verran tuli valokuviakin otettua.
Top 5 elukat:
1. Kirahvi, joka söi rehujaan aidan yli
2. Timon-lauma, joka oli melko letkeä
3. Punainen panda
4. Tapiirit ja
5. Kääpiövirtahevot
Monet eläimistä olivat kotoisin Kaakkois-Aasiasta ja täkäläisen luonnon monimuotoisuus tuli minulle pienenä yllätyksenä. Tapiirin ja tiikerin kavereina seudulta oli kotoisin maailman pienin karhulaji, punainen panda ja "karhukissa". Näiden ja muiden eläimien levinneisyyskarttoja katsomalla tuli selväksi, että ihminen on raivannut monta eläintä ahtaalle ja näiden kotiseudut omaan käyttöönsä. Eläinten asema tässä maailmassa on minulle tärkeä, ainakin jonkinlaisella empaattisella tasolla. Eläintarhan valistusvirsissä puhuttiin paljon kuluttajien ostamien materiaalien alkuperästä. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin melko varma, etten ole ostanut yhtään sademetsästä hakatusta puusta tehtyä tuotetta (ellei IKEA hae puitaan sieltä) saatika uhanalaisten eläinten turkiksia tai luita. Mutta mistä sitä nykymaailmassa tietää tuotteiden alkuperää? Ruoan kohdalla ainakin pysyttelen tutuilla ja turvallisilla linjoilla kunnes palaan Suomeen ja tutustun valintoihin paremmin sitten syssymmällä.
Pittoreskien eläimien lisäksi myös Sydneyn keskustasta sai otettua hyviä kuvia eläintarhan suunnalta.
Palasimme keskustasta suoraan asunnolle. Päivällisen nauttimisen lisäksi olen tänä iltana viimeistellyt iTunes-kikkailuni, järjestänyt tavarani siedettävään kuntoon (tehden pientä "tarvitsen mukaan Länsi-Australiaan"/"Äiti saa tuoda Suomeen" -jakoa) ja päivitellyt kalenteriani (myös oikealla olevaan palkkiin). Nyt olen tyytyväinen ja katson Conanin ennen nukkumaan menoa. Huomenaamula olisi aikomus käydä lenkillä ennen kahta NBA-ottelua. Ensi viikon turimsiin kuuluu ainakin New South Walesin Art Galleryssä käynti ja ehkä matka Blue Mountainsin tippukiviluoliin.
Pysykää linjoilla!
Kiitos neuvoista Sakari! Menin lääkäriin ja sain ripulilääkettä. Nyt kaikki on taas hyvin.
ReplyDelete