Huippuduuni haussa

Helou,

Ihan alkuun kerrottakoon, että Yasi-niminen sääilmiö oli täällä yhtä lähellä kuin Espanja tai Kreikka. Sydneytä on koetellut ennätyksellinen lämpöaalto; Peräkkäisten yli kolmekymmentä asteisten päivien määrä on tänään kuusi ja venynee huomenna seitsemään.

Ensimmäinen työnhaun ja säästä nauttimisen täyteinen viikko Sydneyssä alkaa olla takana. Sunnuntaiaamuna ilmestyi äiti vihdoin Sa(n)karimme elämään ja sään ollessa loistava suunnattiin pian ulos. Istuskelimme päivää oopperatalolla, Botanic Gardensissa ja The Rocksin saksalaisessa kaljapaikassa. Äitini nautiskellessa oluesta kiersin The Rocksin markkinat potentiaalisena tuliaisten ostopaikkana.

Palasimme hotellille nauttimaan ilmastoinnista ja saimme pian vieraaksemme pari äidin kolleegaa, jotka olivat hieman kauemmin kestäneen matkan ja jetlagin väsyttämiä. Heidän kanssaan suuntasimme myöhemmon illalliselle Oxford Streetin toiselle puolelle italialaiseen ravintolaan.

Arkipäivät ovatkin sitten menneet eräänlaisella rutiinilla. Periaatteessa päivään on kuulunut müeslipatukka-aamiainen, discovery-channelin katsomista hotellilla, lounas Hungry Jack'sissa sekä työnhakua ja kaupoissa kiertelyä/unelmointia. Illalliselsi on joka ilta syöty italialaista ruokaa. Työnhaussa on rautoja tulossa muutama; Child care assistantiksi s-postihaku, kuten myös Subwayn voileipäartistiksi. Sen lisäksi olen rekisteröitynyt kahteen työnvälitysfirmaan, jotka tarjoavat väliaikaisia työnyekijöitä keskustan toimistoihin. Seuraavaksi jalkapelillä täytynee alkaa hakea rafla/baari/kahvilahommia, mutta se vaatii uudelleen kouluttautumista, sillä vanhalla alkoholipassilla ei ole pätevyyttä New South Walesissa. En tiedä, menen ehkä mieluummin ruumillisiin töihin kuin liian kiireiseen ravintolaan. Eikä viikonlopputyöt kiinnosta, kun silloin olisi äitistä seuraa.

Arkirutiinista olen poikennut syömällä tiistaina lounasta Brothermanin skauttaamassa Wrapz -pikaruokalassa, jossa on makoisia wrappeja sekä melko hyvä ilmainen WiFi. Sainkin viimein ladattua iPhoneeni GTA: Chinatown Wars -pelin, jonka olin omenastoresta yli neljä kuukautta sitten Brisbanessa ollessani ostanut.

Vielä legendaarisempi poikkeama lienee ollut (Liesi? Lieni.) eilen näkemäni parisataametrinen jono kauniita naisia. Ei, jono ei ollut hotellihuoneeni ovelle vaan kävelykatu Pitt Streetillä ja pitkäjalkaiset naiset olivat halukkaita Australian Next Top Model -kilpailjoiksi. En kehdannut ottaa tytöistä kuvia, kun näytivät muutenkin liian itsetietoisilta eläintarhan kirahveilta. Hyvännäköisiltä kirahveilta, mutta pällistely oli silti ahdistavaa. Nostin siis leukani ja kieleni katukivetykseltä ja menin matkoihini.

Töiden lisäksi olemme etsineet äitillemme asuntoa täällä häneltä vierähtäväksi vuodeksi. Tiistaina oli suosikkimme Hyde Parkin päädyssä jo poistunut markkinoilta, mutta kävin äidin kollegan (ilmeisesti) eläkkeelle vetäytyneen vaimon kanssa katsomassa puiston laidalla olevaa asuntoa. Asunto oli toisessa äänekkäässä kerroksessa ja kaikki puhtautta vaativat alueet (keittiö, pesuhuone) olivat todella likaisia. Eilen kävimme äitini kanssa toisessa asuntonäytössä Woolloomooloossa oikeastaan aivan Domain-puistossa sijaitsevan Art Galleryn takana. Tämä kämppä olikin aivan eri luokkaa. Kaikkialla oli puhdasta ja valkoista. Autojen melu oli kaukana, sillä ikkuonoiden takaa paljastui purjevenelaituri, vettä, puistoa ja sitten vasta pilvenpiirtäjiä. Rakennus, jossa asunto oli, oli pitkä laiturirakennus, jonka sisällä oli asuntojen lisäksi hotelli, ravintoloita sekä leveä promenadi, joka muistutti hieman sinivalkoisesta Ruotsinlaivasta. Ulkona oli molemmilla puolilla siis laiturit, mutta en usko, että purjehdus siltikään harrastuksena kutsuu. Laitoimme hakemuksen vetämään ja muita hakijoita oli yksi. Tänään pitäisi kuulua, kuka asunnon saa ja voisinkin tarkastaa sähköpostini, josko äiti on jo saanut tietää, miten kävi. Palaan pian...

Ei uusia sähköposteja.

Sellaista siis Sydneyssä. Seuraavaan päivitykseen saadaan toivottavasti asuntoa ja hyvällä tuurilla myös työpaikkaa käsittelevää selontekoa. Länsi-, Pohjois- ja Keski-Australiaan huhtikuussa tutustuminen autolla kiinnostaa vielä, mutta jokainen työtön päivä heikentää mahdollisuuksia. Toivottavasti pääsen edes lentäen käymään muutamassa uudessa paikassa (Perth ja Darwinin lähinnä) ennen täältä lähöäni.

Äidin kanssa on viikonloppusuunnitelmia jo useammaksi viikonlopuksi. Huomenna tutustumme maailmankuuluun Bondi Beachiin, viikon päästä viimeistelemme hyvällä tuurilla uuden kämpän kalustusta ja kahden päästä käymme katsastamassa Australian pääkaupungin Canberran. Sen jälkeen meille onkin tiedossa vieraita ja Sa(n)karimme isä saapuu kahden viikon lomalle maaliskuun alkupuolella.

Vielä kun sais niitä töitä niin olis melko täydellistä.

Nyt mielenkiintoani kutsuu Cheersin jättiskriinin NBA-iloittelu Lakers-Spurs, nähdään pian!