Katso, krokotiili loikkaa

Bobo.

Jaahas, kait sitä pitäis vähän tekstiäkin olla, muuten luulette minun menehtyneen tai jotain. Toisaalta teidän on hyvä totuttautua siihen mahdollisuuteen, että päivitysten määrä saattaa olla rajattu Australiasta poistuttuani. Bloggailu on vaikeaa, kun on ensiksi ihan aloillaan ja sitten koko ajan liikkeellä tai jatkuvasta menosta väsynyt. Olen jo poistunut Darwinista ja kaartanut Australian reissun loppusuoralle Cairnsiin, josta löytyvät myös lähtötelineet.

Darwinissa oli erittäin lämmintä, yli 30 astetta joka päivä, ja aikaa kulutettinkin runsaasti äidin kanssa hotellin uima-altaalla. Mukava oli synttäreistäkin nauttia vedessä polskiessa ja kirjaa lukiessa. Pari ensimmäistä päivää tosiaan laiskoteltiin ja käytiin ostoksilla. Ostin itselleni synttärilahjarahoilla ihka oikean didjeridoon, joka lähti saman tien postissa Suomeen ja saapuu sinne reilusti ennen minua.

Ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä oli varattu turistireissuille ja kävimme sekä Nitmilukin, että Litchdieldin luonnonpuistoissa. Ensiksi mainittu oli yli neljän tunnin ajomatkan päässä ja perillä risteilimme Katherine Gorgessa eli rotkossa olevassa joessa (kurussa?). Näkymät olivat uskomattomat.

Seuraavana päivänä poikkesimme Adelaide -joella katsomassa hyppiviä krokotiilejä ennen matkaamme Litchfieldiin. Krokot olivat rohkeita ja yksi suurimmista ilmestyi aivan tyhjästä pinnalle juuri minun ikkunani kohdalla. Litchfieldissä näimme isoja termiittikekoja (yhdessä oli sisällä noin 60-vuotias kuningatar), vesiputouksia ja lisää jylhiä veden muovaamia maisemia. Kävimme jopa turvallisesti uimassa ilman krokotiilien pelkoa.

Retkillämme näimme myös valtavia maantiejunia eli rekkoja, joissa oli tyypillisen kahden osan sijasta kolme tai neljä osaa. Painoa mokomalla voi olla 170 tonnia ja renkaita yhteensä 70!

Ikävin puoli Darwinissa oli kodittomien Aborginaalien määrä. Teoriassa olen heille hyvinkin empaattinen, mutta laiskasti kapuloita hakkaavat yön mustat miehet, jotka kerjäävät kadulla kädet ojossa ovat kieltämättä pelottavia. Heistä myös varoitellaan runsaasti, erityisesti naisturisteja.

Lentoni Cairnsiin lähti tänään aamulla 6:20 ja herätyskelloni pirisi jo puoli neljältä, koska lento oli kansainvälinen (sama lento, jolla itse tulin Singaporesta). Kaikki meni kuitenkin hyvin enkä ole joutunut edes päiväunille.

Raha-asiat näyttivät hetken pahalta, mutta Ulurun kokoinen monoliitti vierähti sydämeltäni, kun sain rohkean kokeilun kautta selville, että uuden luottokorttini PIN-koodi on sama kuin vanhankin. Tämä ei ollut itsestään selvää, sillä uusi kortti on eri tyyppiä ja numerokin on vaihtunut. Kävin vielä varaamassa itselleni erään turistireissun sunnutaiksi ja maksoin sen PIN-koodia käyttäen kortillani.

Tänään olen myös saanut ilmaisen didjeridoon soiton oppitunnin ja kävinhän taas elokuvissakin. Elämä hymyilee ja Cairnsissa on mukava keli; Vähän ehkä kosteampi kuin Darwinissa, mutta ei liian kuuma ja illalla voi ehkä käyttää huppariakin. Suunnitelmissa on kaksi tai kolme reissua viikon sisään ja sitten lennetäänkin jo autoilemaan kauniiseen Uuteen-Seelantiin. Yritän saada ilmoille ainakin yhden päivityksen, jos ei kahta, ennen sitä.

Iloista pääsiäistä ja hauskaa Vapun odotusta!